<p>TYYRIN TYTTI</p>Tuo oh tyhjä Tyyrin tytti,vähä paimen pappilassa,meni messuhun kesällä,pisti piiat pilkkojansa:«Tuossa Tyhjätär tulevivailla kirkkovaattehia.»Tuli itkien kotihin. —Yksin yöhyet kutovi,ometassa ompelevi,joka neulan pistamältäsuli pistos sydänalasta;sai hamonen valmihiksi,meni Herran huonehesen.Kyseli kyläinen kansa:«Kuka Tuhkimo tulevivailla Herran helmilöitä?»Tuli itkien kotihin. —Kesän helmiä keräsikarjan kaalamo-sijoilta,joka helmelta hyvältäkuivui kyynel poskipäaltä;päärlyt rihmahan pujotti,meni Herran huonehesen.Seisoi sulhot tien ohessakullakin kädessä kukka,kukin kultansa varalta;minkä otti neiti nuori,se oli kiltti kirkkotielle,mita katseli kädessä,se oli kaunis karkeloihin,minkä piilotti povelle,se oli kaupattu kananen.Tuo oli tyhjä Tyyrin tyttikulki Herran huoneheseniImän kukkaa. —Impi rukkaistui itkien aholla.Kulki Luoja kaijatietämuodossa maallisen urohon.«Mita itket impi rukka?»«Tuota vaivainen valitan,kun olen tyhjä Tyyrin tytti,vaha paimen pappilassa.»«Miksi et mene kisahan?»«Kuinkapa mina kisahan,kun ei mulla kumppalia.»Kukan antoi armo-Luoja:«Sulho on sinulla suuri.»Karkeli kyläinen kansakummulla välillä vettenauringon alimenossa;siellä Tyyrin tyhjä tyttisuuren sulhonsa keralla.Riensi riemuiten kotihin. —Kukan kätki lippahasen,pañi alie päänalaisen,kun heräsi, avasi arkun:oli kukka kultalehti.Tuosta tunsi suuren sulhon,jonk’ oli kanssa karkeloinutkummulla välillä vetten;eikä itkenyt enempi.
Перейти на страницу:

Поиск

Книга жанров

Похожие книги